Suomen 37. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 19. huhtikuuta 2015 ja niissä valittiin vaalikauden 2015–2019 eduskunta. Keskusta nousi selvästi suurimmaksi puolueeksi. Perussuomalaiset likimain säilytti kannatuksensa, joka oli moninkertaistunut vuodesta 2007 vuoden 2011 vaaleihin, ja päätyi ensimmäistä kertaa hallitukseen. Kokoomus sai perussuomalaisia enemmän ääniä, mutta jäi vaalimatematiikan (D'Hondtin menetelmä) vuoksi kolmanneksi. Neljänneksi suurimman SDP:n tulos oli historiallisen huono.
Ennakkoäänestys järjestettiin Suomessa 8.–14. huhtikuuta ja ulkomailla 8.–11. huhtikuuta. Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä oli 10. maaliskuuta ja ehdokasasettelu vahvistettiin 19. maaliskuuta. Vaalien tulos vahvistettiin keskiviikkona 22. huhtikuuta.[1]
Vaaleissa valittiin 200 kansanedustajaaeduskuntaan. Vaaleihin osallistui 15 rekisteröityä puoluetta, kolme yhteislistaa ja 14 valitsijayhdistystä. Ehdokkaita asetettiin yhteensä 2 146.[2][3]
Keskusta nousi vaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi 21,1 % kannatuksella ja 49 edustajalla. Perussuomalaiset sijoittuivat toiseksi 17,6 % kannatuksella ja 38 edustajalla. Kokoomus saavutti kolmanneksi suurimman puolueen aseman 18,2 % osuudella ja 37 edustajalla.[4] Eniten laskua oli kokoomuksen ja SDP:n ääniosuudessa.[5]
Vaalitaistelua hallinneeksi teemaksi nousi talousväittely, ja esimerkiksi perhe-, eläke- ja sosiaalipoliittiset kysymykset jäivät sivuosaan. Valtiovarainministeriön virkamiehet olivat katsoneet, että valtion menoja pitäisi vaalikauden 2015–2019 aikana leikata neljällä miljardilla ja kuntien menoja noin kahdella miljardilla eurolla. Kokoomus ilmoitti hyväksyvänsä VM:n ehdottamat säästötoimet, kun taas sosialidemokraatit pitivät niitä ylimitoitettuina. SDP:n lisäksi oppositiopuolueet keskusta, perussuomalaiset ja Stubbin hallituksen syyskuussa 2014 jättänyt Vihreä liitto sekä pienimmät eduskuntapuolueet olivat valmiita yhteensä 1–2 miljardin euron säästöihin. Vasemmistoliiton mielestä valtion menoja ei olisi pitänyt leikata lainkaan, koska vaikeana aikana tehtävät leikkaukset vain syventäisivät lamaa. Muun muassa talouspolitiikasta vallinneiden erilaisten näkemysten vuoksi Stubbin hallituksen toimintakyky halvaantui syksyn ja talven 2014–2015 aikana, mikä haittasi myös eduskunnan työskentelyä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olisi ollut aineksia kiivaaseenkin väittelyyn muun muassa sen suhteen, pitäisikö Suomen hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Presidentti Sauli Niinistö kutsui kuitenkin joulukuussa 2014 puoluejohtajat virka-asuntoonsa Mäntyniemeen ja pyysi heiltä lupauksen siitä, että ulkopolitiikan peruslinjasta vallitsi yhteisymmärrys.[7]
Suomalaiset äänestäjät olivat useiden vuosien ajan tottuneet siihen, että eduskuntavaaleissa kolme puoluetta kamppailee tasaväkisesti suurimman puolueen asemasta. Vuosien 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleja voidaan luonnehtia myös pääministerivaaleiksi, koska suurimman puolueen puheenjohtajalle on ollut luvassa myös uuden hallituksen pääministerin paikka. Tämänkertaisten vaalien tunnelma poikkesi kuitenkin edellisistä, koska suurimmasta puolueesta ei ollut lainkaan epäselvyyttä. Keskusta oli jo syksyllä 2014 tempaissut puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla niin suuren etumatkan muihin puolueisiin, että sen voittoa ja uuden pääministerin nimeä pidettiin varmana jo noin puoli vuotta ennen vaalipäivää. Keskusta sai näissä vaaleissa 14 lisäpaikkaa.[7]
Mielipidemittausten perusteella kokoomus, perussuomalaiset ja SDP kilpailivat tasaväkisesti toiseksi suurimman puolueen paikasta. Ennakkoäänestyksen tulosten valossa näytti siltä, että sosialidemokraatit nousisivat keskustan jälkeen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vaali-illan aikana tilanne muuttui kuitenkin täysin. Perussuomalaisten ääniosuus nousi rajusti vaalipäivän äänien laskennan edetessä ja puolueesta tuli uuden eduskunnan toiseksi suurin. Sen osuus ennakkoäänistä oli vain 16,1 prosenttia, mutta vaalipäivän ääniä se sai eniten eli 19,3 prosenttia. Edellisen eduskunnan suurin puolue kokoomus sai vaaleissa enemmän ääniä kuin perussuomalaiset, mutta putosi kolmanneksi. Vielä huonommin kävi SDP:lle, jonka romahdus tapahtui vaalipäivänä. Puolueen saamat 34 kansanedustajaa oli sen historian huonoin tulos. Vaalikauden 2011–2015 ajan oppositiossa olleiden perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti jo vaalikampanjan aikana puolueensa olevan valmis hallitusvastuuseen, ja vaalituloksen pohjalta lähdettiin heti muodostamaan kolmen suurimman puolueen hallitusta. Kokoomuksen ja SDP:n välit olivat varsinkin Stubbin hallituksen toimikaudella tulehtuneet niin pahoin, etteivät ne mahtuneet samaan hallitukseen, minkä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmaisi avoimesti jo vaalikampanjan aikana.[7]
Pirkanmaan vaalipiirissä Pirkanmaan sitoutumattomien ehdokkaana ollut 95-vuotias vuorineuvos Paavo V. Suominen on tiettävästi Suomen historian vanhin eduskuntavaaleissa ehdokkaana ollut henkilö.[8]
Tulos
Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 70,1, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Tulos edustajien määrän mukaan:
Vaalipiirien paikkaluku määräytyi 31. lokakuuta 2014 tarkastetun asukasluvun perusteella. Ahvenanmaan vaalipiiristä valitaan aina yksi edustaja.[14] Helsingin, Pirkanmaan ja Savo-Karjalan vaalipiirien paikkaluvut kasvoivat edellisistä vaaleista yhdellä. Vaasan, Satakunnan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit sen sijaan menettivat kukin yhden paikan.[15]
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Puuttuu
Hallitus
Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi keskusta, minkä perusteella puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä sai hallitustunnustelijan tehtävän. Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2015 keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.[86] Neuvottelut saatiin päätökseen ja hallitusohjelma julkistettiin 27. toukokuuta.[87] Presidentti nimitti Sipilän hallituksen 29. toukokuuta 2015.[88]
↑Koko maan ehdokastilasto Oikeusministeriö 19.4.2015
↑ abEduskuntavaalit 2015, tulos: koko maa Vaalit.fi. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 28.12.2015.
↑Teittinen, Paavo: Perussuomalaiset nousi huikealla kirillä hopealle, Sdp:n tulos kaikkien aikojen huonoin HS.fi. 19.4.2015. Arkistoitu 21.4.2015. Viitattu 28.12.2015.
↑Kuusi puoluetta poistettiin puoluerekisteristä 7.5.2015. Oikeusministeriö. Arkistoitu 19.9.2015. Viitattu 28.12.2015.
↑ abcUnto Hämäläinen: Keskusta palasi hallitusvaltaan. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2016, s. 169–177. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29133-6.
↑Matti Kuusela: Älä koskaan moiti ketään: Paavo V. Suominen 100 vuotta. Aamulehti 9. helmikuuta 2020, s. B1–B3. Alma Media.
↑Kokoomuksen Männistö ei hae jatkokautta – pettyi vastuun vähäisyyteen Yle Uutiset. 23.11.2014. Arkistoitu 26.11.2014. Viitattu 23.11.2014.
↑Salomäenpää, Minna: Markku Mäntymaa ei asetu ehdolle eduskuntavaaleissa Yle Uutiset. 17.11.2014. Arkistoitu 21.11.2014. Viitattu 17.11.2014.
↑ abKonkareiden luopuminen luo tilaa uusille yrittäjille Savon Sanomat. 30.5.2014. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 8.7.2014.
↑SDP:n Matti Saarinen jättää eduskunnan - "Olen syntynyt liian aikaisin" Demari.fi. 11.12.2013. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 8.7.2014.
↑Jouko Skinnari jättää eduskunnan ensi keväänä Iltasanomat.fi. 15.4.2014. Arkistoitu 15.4.2014. Viitattu 8.7.2014.
↑Nieminen, Martta: Osmo Soininvaara jättää eduskunnan vaalien jälkeen – "Tilaa motivoituneemmalle" Helsingin Sanomat. 2.10.2014. Arkistoitu 4.10.2014. Viitattu 2.10.2014.
↑Takala, Pyry: Perussuomalaisten Tossavainen jättää politiikan: "Olen urakkani tehnyt" Yle Uutiset. 30.7.2013. Arkistoitu 14.8.2014. Viitattu 8.7.2014.
↑KSML: Perussuomalaisten Tuupainen jättää yllättäen eduskunnan - ehdittiin jo asettaa ehdokaslistalle Ilta-Sanomat. 12.12.2014. Arkistoitu 13.12.2014. Viitattu 12.12.2014.
↑Tynkkynen, Oras: Miksi en asetu ehdolle eduskuntavaaleissa orastynkkynen.fi. 20.5.2014. Arkistoitu 26.7.2014. Viitattu 18.7.2014.
↑Juhana Vartiainen Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi 6.3.2015. Helsingin Kokoomus. Arkistoitu 9.3.2015. Viitattu 14.3.2015.
↑Kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen ei asetu ehdolle eduskuntavaaleissa Yle. 12.2.2015. Arkistoitu 12.2.2015. Viitattu 12.2.2015.