Gustaf Janson (kirjailija)
| Gustaf Janson | |
|---|---|
 Gustaf Janson | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. elokuuta 1866 |
| Kuollut | 10. syyskuuta 1913 (47 vuotta) |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Vännen Pettersson [1] |
| Äidinkieli | ruotsi |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Gustaf Janson (Jansson) (2. elokuuta 1866 – 10. syyskuuta 1913)[2][3] oli ruotsalainen kirjailija.
Jansson herätti ensi kerran huomiota uudenaikaisella robinsonadilla Paradiset (1900) ja julkaisi sen jälkeen romaaneja, kertomuksia ja kuvauksia eri aiheista. Seuraava romaani Abrahams offer (1901) kuvailee buurisotaa ja oli vielä suurempi menestys. Nils Dobblare (1903), jonka tapahtumat sijoittuvat osin Itämerenmaakuntiin, on seikkailuromaani 1500-luvulta. Det gamla huset (1904–1905) on avioliittokertomus, Ön (1908) sisältää kuvauksia Tukholman saaristosta, I mörkret (1909) on työläisromaani, jossa kuvataan kaivosonnettomuuden hirveyksiä. Lögnerna (1911) on pasifistinen kertomus Italian barbareskisodasta.[4][3][2]
Jansson käsittelee teoksissaan ajankohtaisia aiheita olematta kuitenkaan sensaatiohakuinen. Hän ei ole sidoksissa kirjallisiin tyyleihin eikä koulukuntiin. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille, ja hän oli omana aikanaan Ruotsin luetuimpia kirjailijoita.[4][3]
Janssonin puoliso Emmy Amanda Janson, s. Hagberg (s. 1. joulukuuta 1875 Tukholma), omaksui Janssonin kuoleman jälkeen sukunimen Gustaf-Janson. Hän on kirjoittanut muutamia aikalaisromaaneja, kuten Tempelbygget, 2. p. 1916, Ester Brandel, 1918, Murarna falla, 2. p. 1920.[2] Jansonien poikia olivat kirjailija Gösta Gustaf-Janson.[5] ja Gudmund Gustaf-Janson.[6]
Suomennetut teokset
Tekijänimellä Gustaf Jansson paitsi erikseen mainitut:
- Abrahamin uhri: buurisotaa kuvaileva kirjateos (Abrahams offer), suom. J. S[äilä]. Pori: Otto Andersin, 1901–1902
- Paratiisi (Paradiset), suom. Antti Kaila. Helsinki: Vellamo, 1907
- Paratiisi (Paradiset), suom. Yrjö Karilas. Helsinki: Kyläkirjaston kuvalehti 1909. Sarja: Kyläkirjaston kuvalehden B-sarjan kirjoja, n:o 1.
- Ensimmäiset ihmiset: romaani (De första människorna); suomentanut Siiri Kailas, Helsinki: [kustantaja tuntematon], 1911. Sarja: Kyläkirjaston kuvalehden B-sarjan kirjoja, n:o 2.
- Costa Negra-yritys: romaani. 1–2 (Affären Costa Negra), Helsinki: Helsingin kustannusosakeyhtiö, 1914
- Ihminen ja sota; A. Kaila, Helsinki: Kirja, 1917.
- Fortuna-rouvan suosikki: historiallinen romaani (Nils Dobblare); suomentanut Viki Kärkkäinen. Helsinki: Kirja, 1918
- Vaara, Helsinki: Minerva, 1919. (Nimellä Gustaf Jansson)
- Pimeydessä: työväen romaani, (I mörkret), Tampere: Tampereen työväen sanomalehti 1924. (Nimellä Gustaf Jansson)
- Kuolleen kansan päällikkö: katkelmia luonnonkansain kohtalonkirjasta: romaani Etelä-mereltä; suomentanut A. Ahonen. Helsinki: Kansanvalta, 1925. Sarja: Hyvää ajanvietettä, 6.
- Puolikuun sankareita: kuvaus turkkilais-kreikkalaisesta sodasta 1897; suom. A. Ahonen. Helsinki: Kansanvalta, 1925. Sarja: Hyvää ajanvietettä, 12.
- Valheita: kertomuksia sodasta, suom. A. Kaila. Helsinki: Kustannus oy. Kirja, 1913 (Nimellä Gustaf Jansson)
- Valeet: kertomuksia sodasta (Lögnerna) Helsinki: Työväen kirjapaino, 1918
Lähteet
- ↑ Czech National Authority Database
. Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ a b c Jansson, Gustaf, Nordisk Familjebok 36, 1924 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Jansson, Gustaf, Nordisk Familjebok 12.1910 (ruotsiksi)
- ↑ a b Jansson, Gustaf. Tietosanakirja osa 11. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
- ↑ Gösta Gustaf-Jansson, albertbonniersforlag.se, viitattu 3.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Gustaf-Janson, Gudmund, Svenskt författarlexikon (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gustaf Janson (kirjailija) Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
