Ioann Konstantinovitš Romanov

Ruhtinas Ioann Konstantinovitš Romanov (1886–1918) oli suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanovin ja Jelizaveta Mavrikijevnan esikoinen. Hänellä oli kahdeksan sisarusta, joista kaksi kuoli lapsina. Vain muutama päivä Ioannin syntymästä tuli voimaan laki, jonka mukaan suuriruhtinaan ja suuriruhtinattaren arvonimien myöntäminen rajattaisiin keisarin lapsiin ja lapsenlapsiin. Seuraavien sukupolvien arvonimiksi tulisi ruhtinas ja ruhtinatar ja puhuttelunimeksi korkeus eikä keisarillinen korkeus.

Ioann ja hänen veljensä Gavriil Konstantinovitš Romanov valmistuivat muiden kadettien rinnalla sotakoulusta 14.6.1907. Ioann nimitettiin ratsukaartin joukkoihin.

Ioann Konstantinovitš oli viimeinen Romanov-suvun mies, joka solmi avioliiton keisarillisen Venäjän aikana. Hän kihlautui kesällä 1911 Serbian prinsessa Elenan kanssa, joka äitinsä menetettyään oli varttunut Venäjällä tätiensä Anastasia Nikolajevnan ja Militsa Nikolajevnan huostassa – jotka olivat syntyjään Montenegron prinsessoja – ja käynyt Smolnan instituuttia. Kihlausta kuitenkin valvoi eräs toinen montenegrolaissisar, Italian kuningatar Elena, joka otti nuoren Elenan luokseen ja kutsui Ioannin sinne vierailulle. Poika yllätti kaikki kosimalla lähes välittömästi. Ajatus siitä että Ioann ylipäänsä tahtoi avioitua, herätti suvussa huvittuneisuutta, sillä tämä pitkä ja melko arkisen oloinen nuorimies oli hiljainen ja erittäin uskonnollinen ja olikin ajatellut ryhtyvänsä munkiksi.

Mutta liitto oli kuitenkin rakkausavioliitto, jossa Ioannin lempeys tasapainotti Elenan kiivasta luonnetta. Miehen palattua hoitamaan velvollisuuksiaan Chevalier-kaartissa Elena opiskeli lääketiedettä Pietarin yliopistossa, mutta joutui heidän ensimmäisen lapsensa syntymän vuoksi vastentahtoisesti luopumaan opinnoistaan.

• Vsevolod Ioannovitš Romanov 1914–1973
• Jekaterina Ioannovna Romanova 1915–?

Vsevolod Ioannovitš oli yksi viimeisistä ennen vallankumousta syntyneistä Romanovien lapsista.

Maaliskuussa 1918 Ioann Konstantinovitš joutui ilmoittautumaan Tšekan toimistoon ja lähtemään junalla Pietarista kohti Jekaterinburgia. Samalla junalla lähtivät myös suuriruhtinas Sergei Mihailovitš Romanov, Ioannin kaksi veljeä, ruhtinaat Igor Konstantinovitš Romanov ja Konstantin Konstantinovitš Romanov nuorempi sekä suuriruhtinatar Elisabet Fjodorovna, tämän seuralainen nunna Varvara Jakovleva, Sergein sihteeri Fjodor Remez ja suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitšin poika runoilija Vladimir Palei. Toukokuussa heidät kaikki siirrettiin Alapajevskiin, missä heitä pidettiin kahden kuukauden ajan vangittuina koulurakennuksessa. Vastarintaa tehnyt Sergei Mihailovitš ammuttiin ja muut teloitettiin läheisellä metsäalueella sijainneessa kaivoskuilussa keisariperheen kuoleman jälkeisenä yönä 18. kesäkuuta 1918.

• Zeepvat, Charlotte: Tsaariperheiden kuva-albumi. Tammi, 2004. ISBN 951-31-3278-1.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ioann Konstantinovitš Romanov.

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Ranska BnF data Saksa Yhdysvallat Tšekki