Kurt Jäger
Kurt Jäger | |
---|---|
Kurt Jäger. | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. lokakuuta 1898 Berliini, Saksa |
Kuollut | 10. joulukuuta 1965 (67 vuotta) Helsinki |
Ammatti | elokuvaaja elokuvatuottaja elokuvaohjaaja |
Ohjaaja | |
Tunnetuimmat ohjaukset | Elämän maantiellä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] | |
Infobox OK |
Kurt Gustav Otto Jäger (sukunimi alun perin Jaeger; 14. lokakuuta 1898 Berliini, Saksa – 10. joulukuuta 1965 Helsinki) oli saksalaissyntyinen elokuvaaja, elokuvatuottaja ja elokuvatekniikan kehittäjä, joka asui Suomessa 1920-luvun alusta lähtien.[1]
Jäger saapui Suomeen vastaperustetun Suomi-Filmin elokuvalaboratorion johtajaksi ja pääkuvaajaksi. Hän kuvasi 1920-luvulla useita suomalaisia kokoillan elokuvia.
Äänielokuvaan siirryttäessä Jäger kehitti elokuvateattereita varten Jägerphon-äänentoistomenetelmän 1929 ja äänielokuvausta varten Jägerton-äänimenetelmän 1931. Jäger toimi 1930- ja 1940-luvuilla elokuvatuottajana ja tuotti yhteensä kuusi pitkää elokuvaa yhtiönsä Jäger-Filmi nimissä. Monet Jägerin tuottamista elokuvista tuhoutuivat Adams Filmin varaston tulipalossa Helsingin Kaisaniemenkadulla vuonna 1959. Osasta niistä on kuitenkin löytynyt esityskopioita myöhemmin: Isoviha-elokuvan kopio löytyi Ruotsista, ja Michiganista Yhdysvalloista löytyi kopiot Tukkijoella, Elinan surma, Ulkosaarelaiset ja Simo Hurtta-elokuvista. Kadonneiden joukossa on Rakkautensa uhri, joka jäi suunnitelmista huolimatta Jägerin yhtiön viimeiseksi elokuvaksi[2].
Jatkosodan päätyttyä Saksan kansalainen Jäger joutui joksikin aikaa internointileirille. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1948.[3]
Maija-Liisa Wassmund teki 1994 Kurt Jägerin elämästä lyhyen dokumenttielokuvan Kurt Jäger – erään vierasmaalaisen tarina, jota esimerkiksi Yleisradio on esittänyt muutaman kerran.[3]
Lähteet
- Kurt Jägerin tiedot Elonetissä.
- Tampereen elokuvajuhlat 5. - 10.3.2003: Sakari Pälsi ja Kurt Jäger (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Jäger-filmi Elonetissä
|