Lasivaskitsat

Lasivaskitsat
Ophisaurus ventralis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Matelijat Reptilia
Lahko:	Suomumatelijat Squamata
Alalahko:	Liskot Sauria
Heimo:	Vaskitsat Anguidae
Suku:	Lasivaskitsat Ophisaurus Daudin, 1803
Katso myös
Lasivaskitsat Wikispeciesissä   Lasivaskitsat Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Lasivaskitsat (Ophisaurus) on vaskitsojen suku.

Joidenkin muiden vaskitsojen tapaan myös lasivaskitsat muistuttavat erehdyttävästi käärmeitä, vaikka ne tosiasiassa ovat raajattomia liskoja. Nimensä lasivaskitsat ovat saaneet siitä, että niiden häntä katkeaa hyvin helposti. Tästä on hyötyä, kun jokin petoeläin ahdistelee lasivaskitsaa. Kiemurteleva häntä harhauttaa saalistajaa, ja lasivaskitsa pääsee pakoon.

Lasivaskitsat ovat liskoja ja ovat läheistä sukua varaaneille ja gilaliskoille.

Seltopusikki (Pseudopus apodus) luokiteltiin ennen lasivaskitsoihin, mutta siirrettiin myöhemmin sukuun Pseudopus neljän sukupuuttoon kuolleen lajin kanssa. Se on yleinen Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Seltopusikki viihtyy pehmeikköjen ja kasvillisuuden lomassa ja piileskelee mielellään kivien koloissa. Se saattaa kasvaa jopa 1,2 metriä pitkäksi.

Lasivaskitsoihin luokitellaan 13 lajia:

• Ophisaurus attenuatus
• Ophisaurus buettikoferi
• Ophisaurus ceroni
• Ophisaurus compressus
• Ophisaurus gracilis
• Ophisaurus hainanensis
• Eteläkiinanlasivaskitsa Ophisaurus harti
• Ophisaurus incomptus
• Ophisaurus koellikeri
• Ophisaurus mimicus
• Ophisaurus sokolovi
• Ophisaurus wegneri
• Ophisaurus ventralis

• Gerard Chesire: ”Matelijat”, Tiikeri ja gaviaali - Eläinsanakirja, s. 104. Suomentanut Sakari Hyrkkö. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2007. ISBN 978-951-0-32614-5.

• ITIS: Ophisaurus (englanniksi)