Lugalzaggesi
Lugalzaggesi, tavallisin ÀÀnneasu sumerilaisen Umman kuninkaan nimelle Lugal-Zage-Si (lugal-zag-ge4-si = LUGAL.ZAG.GI4.SI đđ đđ; joskus lausutaan Lugalzagesi tai "Lugal-Zaggisi") hallitsi noin 2359â2335 eaa. tai 2296â2271 historiantutkijoiden laatiman "lyhyen kronologian" mukaan. Lugalzaggesi yhdisti koko Sumerin ja oli viimeinen Sumerin kuningas ennen seemilĂ€isen Akkadin Sargonin nousua.
Lugalzaggesin valtakunta
Lugalzaggesia on vÀitetty ensimmÀiseksi koko Sumerin yhdistÀneeksi kuninkaaksi, mutta varmaa tÀmÀ ei ole[1]. Lugalzaggesi kukisti Kiƥin Ur-Zababan, Lagaƥin uudistajakuninkaana pidetyn Urukaginan, Urin, Nippurin, Larsan ja Urukin, jonne siirsi pÀÀkaupunkinsa. Lugalzaggesi hÀvitti Umman vanhan vihollisen Lagaƥin temppelialueen[2] ja edisti omien sanojensa mukaan Sumerin hyvinvointia kaivauttamalla peltojen kastelukanavia kaikkialla muualla kuin Lagaƥissa[3]. Lugalzaggesi vÀitti Enlil-jumalan antaneen hÀnelle "ylÀ- ja alameren vÀliset alueet", ja hÀnen valtansa saattoi ulottua VÀlimereltÀ[4] Persianlahdelle. Lugalzaggesi saattoi tehdÀkin ryöstöretken VÀlimerelle[5]. Lugalzaggesi hallitsi 25 tai 34 vuotta, eri teksteissÀ on ristiriitaisia tietoja. Lugalzaggesin valta pÀÀttyi tylysti Akkadin Sargonin suorittamaan valloitusretkeen. Sargon repi Urukin muurit alas ja vei Lugalzaggesin kahleissa Nippurin Enlilin temppeliin.
Akkadilainen Ć arru-kin eli Sargon I oli seemilĂ€istĂ€ sukujuurta. Akkadilaiset olivat taitavia jousiampujia ja he hukuttivat Lugalzaggesin sumerilaiset taistelujoukot nuolisateeseen. Sumerilaiset taistelivat keihĂ€in, kilvin ja kirvein, eivĂ€tkĂ€ pystyneet puolustautumaan jousimiesten hyökkĂ€ykseltĂ€.[6]
LĂ€hteet
- â Sumer, Babylon, and Hittites by Sanderson Beck Sanderson Beck 1998â2004. [1]. Retrieved 2006-11-27.
- â Kansojen historia 1. osa - Egypti, Etu-Aasia, Carl Grimberg, Kolmas uudistettu laitos, WSOY 1980, ISBN 951-0-09729-2, Koko sarja ISBN 951-0-09728-4, suom toim sirkku klemola suom weikko pakarinen, s. 362, 363
- â Grimberg 1980, s. 363
- â Grimberg 1980, s 362
- â Crawford, Harriet E.W. Sumer and the Sumerians. Cambridge University Press, 2004. ISBN 0521533384. s. 33.
- â Salonen, Armas. (1956). ItĂ€maisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 16. Porvoo: WSOY.