Nikkōn pyhäköt ja temppelit
Nikkōn pyhäköt ja temppelit | |
---|---|
Rinnō-jin temppelin päärakennus. | |
Maailmanperintökohde | |
Sijainti | Nikkō, Tochigin prefektuuri, Japani 36°44′51″N, 139°36′38″E |
Tyyppi | Kulttuurikohde |
Kriteerit | I, IV, VI |
Tunnusnumero | 913 |
Valintahistoria | |
Valintavuosi | 1999 |
Nikkō | |
Infobox OK |
Nikkōn pyhäköt ja temppelit on Unescon maailmanperintökohde Japanissa, Nikkōn kaupungissa. Siihen kuuluu kaksi šintolaista pyhäkköä ja buddhalainen temppeli, jotka muodostuvat useista erillisistä rakennuksista.
Historia
Nikkōn pyhäkköjen ja temppeleiden historia ulottuu 700-luvun lopulle, jolloin buddhalainen munkki Shodo rakensi ensimmäiset rakennukset Nikkōn rinteille. Alueen vuoria oltiin kuitenkin palvottu pitkään. Osa Futarasanin pyhäkön ja Rinnō-jin temppelin rakennuksista ovat tuolta ajalta.[1]
Kamakura-shōgunaatti vakiinnutti asemiaan Kantōn alueella 1100-luvulla, minkä jälkeen Nikkō vahvisti asemiaan Kantōn keskeisenä hengellisenä keskuksena. Seutu kuitenkin hylättiin 1500-luvulla Muromachi-kaudella. Temppelien merkitys uudistui 1600-luvun alussa, kun alue valittiin Tōshō-gūn rakennuspaikaksi. Useasta rakennuksesta koostuva pyhäkkö rakennettiin Tokugawa-shōgunaatin perustajan Tokugawa Ieyasu mausoleumiksi.[1]
Meiji-kaudella 1871 Nikkōn alueen pyhäköt päätettiin jakaa kolmeen rykelmään, ja jaon seurauksena syntyivät Futarasanin pyhäkkö ja Tōshō-gū, jotka menivät šintolaisille, ja buddhalainen Rinnō-ji. Nikkōn pyhäköt ja temppelit suojeltiin jo 1800-luvun lopulla, kun ne suojeltiin lain mukaan vuonna 1897.[1]
Kohteet
Kohde hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1999. Se on kooltaan 51 hehtaaria ja sitä ympäröi 373 hehtaarin suojavyöhyke.[2] Kohteeseen kuuluu kolme pyhää rakennuskokonaisuutta. Šintolainen Futarasanin pyhäkkö ja buddhalainen Rinnō-ji ovat saaneet alkunsa jo varhain 700- ja 800-luvuilla. Niiden uudemmat rakennukset ovat kuitenkin 1600-luvulla, jolloin niitä myös kunnostettiin. Tokugawa Ieyasun mausoleumi Tōshō-gū rakennettiin puolestaan 1600-luvun puolivälin tienoilla.[3]
ICOMOSin mukaan Nikkōn pyhäköt ja temppelit täyttävät kolme Unescon kriteeriä maailmanperintökohteelle (I, IV, VI). Nikkōn pyhäköt ovat arkkitehtonisesti ja taiteellisesti korkealaatuisia, ja tätä asiaa korostaa lisäksi rakennusten ja luonnon harmoninen yhteiselo. Pyhäköt edustavat Edo-kauden arkkitehtonista huippua, ja lisäksi pyhäköt ovat luonnollisten ympäristöjensa kanssa ainutlaatuinen esimerkki perinteisestä japanilaisesta uskonnollisesta keskuksesta.[4]
Galleria
- Futarasanin pyhäkön lähellä oleva Daiyajoen ylittävä Shin-kyou-silta.
- Kivinen Tōshō-gūn ensimmäinen torii.
Lähteet
- ICOMOS: Advisory Body Evaluation (pdf) 9/1999. Unesco World Heritage Center. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikkōn pyhäköt ja temppelit Wikimedia Commonsissa
- Nikkōn pyhäköt ja temppelit Unescon sivuilla (englanniksi)
|