Olli Tamminen
Olli Tapani Tamminen (30. heinäkuuta 1944 Kokkola – 1. heinäkuuta 2014 Raasepori) oli suomalainen muotoilija, korutaiteilija ja opettaja.[1]
Henkilöhistoria
Tammisen vanhemmat olivat keksijä A. O. Tamminen ja kirjanpitäjä Impi Johansson ja puoliso keraamikko Satu Tamminen. Olli Tamminen valmistui teolliseksi muotoilijaksi Taideteollisen oppilaitoksen metallitaiteen osastolta 1966. Hänellä oli oma muotoilustudio vuodesta 1967, mutta hän oli myös Taideteollisen oppilaitoksen ja sittemmin korkeakoulun opettaja 1967–1973, koulutuskeskuksen johtaja 1973–1976, vs. yliopettaja 1978–1979 ja metallitaiteen lehtori 1980–1989.[1]
Tamminen sai lukuisia apurahoja taiteellisen työskentelyyn, mukaan lukien valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha 1990, samoin kuin valtion taiteilijaeläkkeen 2008. Hänen tuotantoaan esiteltiin useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä 1960-luvulta alkaen. Tamminen sai monia palkintoja, kuten valtion taideteollisuuspalkinnon 1974, mutta myös esimerkiksi toisen palkinnon runoistaan J. H. Erkon kirjoituskilpailussa 1966. Tammisen mielimateriaali oli hopea. Taideteollisen korkeakoulun rehtorinkäädyt hän toteutti 1990 hopeasta, kivistä, luusta ja teräsvaijereista.[1][2]
Julkaisuja
- Opetusministeriön pihan kivipuutarha, 1988 (Kaj Franckin ja Lauri Anttilan kanssa)
- Taideteollisen korkeakoulun rehtorin käädyt, 1990
Lähteet
- ↑ a b c Viljanen, Eeva: Tamminen, Olli (1944–2014) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ Tuula Poutasuo: Monipuolinen taiteilija opetti ja teki koruja. Kuolleet. Olli Tamminen 1944–2014. (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 11.8.2014. Viitattu 17.9.2024.
Aiheesta muualla
- Olli Tamminen Biografiasampo.
| ||||||||||||||
