Péter Magyar

Péter Magyar (s. 16. maaliskuuta 1981 Budapest^[1]) on unkarilainen juristi ja liikemies, nyttemmin poliitikko ja europarlamentaarikko.

Péter Magyar opiskeli oikeustiedettä Budapestissa ja Hampurissa ja valmistui juristiksi Péter Pázmány -yliopistosta 2004. Työskenneltyään Budapestin raastuvanoikeudessa hän siirtyi liike-elämään ja toimi lainopillisena asiantuntijana Unkarissa toimiville kansainvälisille sijoittajille. Vuonna 2010 hän siirtyi ulkoministeriön palvelukseen ja työskenteli Brysselissä Unkarin EU-edustustossa, missä hänen toimialanaan olivat erityisesti liikenne- ja energiapolitiikka sekä yhtiö- ja kilpailuoikeus. Vuodesta 2015 hän toimi diplomaattitehtävissä vastaten Unkarin hallituksen ja Euroopan parlamentin yhteydenpidosta mm. laki-, markkina-, budjetti-, kauppa- ja kehityspolitiikan kysymyksissä. Syyskuussa 2018 hänestä tuli Unkarin valtion kehityspankin (Magyar Fejlesztési Bank) EU-oikeusosaston johtaja. Kesäkuussa 2019 hänet nimitettiin pankin tytäryhtiön, opintolainoja myöntävän Diákhitel Központin toimitusjohtajaksi.^[2]

Alkuvuodesta 2024 Unkarin poliittista elämää ravisteli presidentti Katalin Novákin eroon johtanut skandaali: kävi ilmi, että presidentti oli edellisenä vuonna myöntänyt armahduksen miehelle, joka oli suojellut lasten hyväksikäytöstä tuomittua esimiestään. Presidentti Novákin ohella politiikan jätti myös armahduspäätöksen toinen allekirjoittaja, Péter Magyarin entinen vaimo ja tuolloinen oikeusministeri Judit Varga, joka jo aiemmin oli luopunut ministerinsalkustaan keskittyäkseen tehtäväänsä Fidesz-puolueen kärkiehdokkaana vuoden 2024 eurovaaleissa. Nyt Varga ilmoitti vetäytyvänsä tästäkin tehtävästä.^[3][4]

Judit Vargan eroilmoituksen jälkeen hänen ex-puolisonsa Péter Magyar rikkoi julkisesti välinsä Fidesz-puolueeseen, ilmoittaen julkisessa somepäivityksessään 10.2.2024 eroavansa tehtävistään kahden valtionyhtiön johdossa, koska ei enää halua olla osallisena korruptoituneessa järjestelmässä, jonka todelliset päättäjät pakoilevat vastuutaan naisten helmoihin.^[5] Laajemmin hän purki kritiikkiään Orbánin järjestelmää kohtaan, jonka sisäpiireissä oli liikkunut vuosikaudet, YouTube-kanava Partizánille antamassaan laajassa haastattelussa 11.2.2024.^[6] Tästä käynnistyi poliittinen liikehdintä, ensin kansanliikkeen Talpra, magyarok! (’Jalkeille, unkarilaiset!’) muodossa, jonka tilaisuus Budapestissa kansallispäivänä 15.3.2024 kokosi vielä suuremman kansanjoukon kuin pääministeri Orbánin samaan aikaan pitämä virallinen kansallispäiväpuhe.^[7]

Koska uuden puolueen perustamiseen ennen eurovaaleja ei enää ollut aikaa, Magyar aktivoi vuonna 2021 perustetun mutta passiiviseksi jääneen TISZA-puolueen (Tisztelet és Szabadság Párt, ’Kunnioitus ja vapaus -puolue’).^[8] Verkkosivuillaan julkistetussa 21 kohdan ohjelmassa puolue lupaa mm. korottaa lapsilisiä, eläkkeitä ja hoitoalan palkkoja, uudistaa terveydenhuollon, koulujärjestelmän sekä valtapuolueen propagandakanavaksi muuttuneen julkisen palvelun median, liittää Unkarin Euroopan syyttäjänviraston alaisuuteen, rajoittaa kansanedustajien ja pääministerin virkakaudet kahteen, käynnistää ohjelmia maaseudun kehittämiseksi ja ulkomaille muuttaneiden unkarilaisten houkuttelemiseksi takaisin sekä tukea kansainvälisten suuryritysten sijaan kotimaisia pk- ja perheyrityksiä.^[9] TISZA-puolue määritellään linjaltaan keskusta-oikeistolaiseksi,^[10] ja Euroopan parlamentissa se kuuluu keskusta-oikeistolaiseen EPP-ryhmään.^[11]

Eurovaaleissa TISZA-puolue osoittautui merkittäväksi haastajaksi Orbánin Fidesz-puolueelle, joka säilytti johtoasemansa mutta menetti osan kannatustaan. Fidesz-puolueen vaalitulos (44 % äänistä, 11 europarlamenttipaikkaa) oli heikoin 18 vuoteen, kun taas TISZA sai 29 % äänistä ja 7 europarlamenttipaikkaa, nousten Unkarin merkittävimmäksi oppositiopuolueeksi.^[12] Vastoin vaalikampanjansa aikana ilmoittamiaan suunnitelmia Péter Magyar otti vastaan edustajanpaikan ja ilmoitti ainakin toistaiseksi työskentelevänsä puoluejohtajan tehtäviensä ohella myös Brysselissä, vaikka ei muuttaisikaan sinne kokonaan.^[13]

Magyaria on arvosteltu poliittisten tavoitteiden ja aatteellisen taustan epämääräisyydestä, mutta ensimmäisenä todella vakavasti otettavana haastajana Orbánin järjestelmälle häneen kiinnittyy paljon toiveita.^[14]

Péter Magyar oli vuosina 2006–2023 naimisissa Fidesz-poliitikko Judit Vargan kanssa, ja heillä on kolme poikaa. Jo vuonna 2021 lehdistössä oli liikkunut huhuja avioliiton hajoamisesta, mutta tuolloin ne vielä kiistettiin; julkisesti pari ilmoitti eroaikeistaan maaliskuussa 2023.^[15] Sittemmin Unkarin mediassa on kerrottu, että Fidesz-puolue ei aiemmin sallinut ministerin ja merkittävimmän naispoliitikkonsa ottaa avioeroa, koska se olisi tuottanut negatiivista julkisuutta ennen vuoden 2022 parlamenttivaaleja.^[16]

Magyarin haastettua julkisesti Orbánin järjestelmän keväällä 2024 hänen avioliittoaan ja eroon johtaneita tapahtumia riepoteltiin mediassa ja Fidesz-puolueen kampanjoinnissa. Judit Varga on kertonut julkisuudessa miehensä kohdelleen häntä kaltoin, pelotelleen ja uhkailleen häntä. Erityistä huomiota sai tässä yhteydessä Magyarin tammikuussa 2023 salaa tallentama äänite, jolla Judit Varga kertoi, että hallituksen edustajat olivat käyneet poistamassa arkaluontoisia tietoja korruptiojutun tutkinta-asiakirjoista. Varga selitti myöhemmin lausunnon syntyneen painostuksen alla, uhkaavassa tilanteessa.^[17]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Péter Magyar Wikimedia Commonsissa

n k m EPP-ryhmän Euroopan parlamentin jäsenet (2024–2029) Saksa Bentele Berger Caspary Doleschal Düpont Ehler Ferber Gahler Geuking Gieseke Herbst Hohlmeier Köhler Liese Lins McAllister Mehnert Mertens Niebler Radtke Ripa Schenk Schneider Schwab Seekatz Simon Verheyen Voss Walsmann Weber Wechsler Ranska Bellamy Castillo Gomart Imart Le Callennec Morano Italia Chinnici De Meo Dorfmann Falcone Martusciello Moratti Princi Salini Tosi Espanja Abadía Arias Echeverría Benjumea Castillo Crespo de la Hoz Quintano Estaràs Ezcurra Giménez Larraz González Pons Herranz García López-Istúriz White Mato Millán Mon Montserrat Navarrete Nevado Pascual de la Parte Solís Pérez Vázquez Lázara Zarzalejos Zoido Puola Adamowicz Arłukowicz Brejza Budka Buła Gasiuk-Pihowicz Halicki Hetman Jarubas Joński Kierwiński Kohut Kopacz Lewandowski Łukacijewska Marczułajtis-Walczak Nykiel Protas Sienkiewicz Szczerba Wawrykiewicz Wcisło Zdrojewski Romania Bogdan Buda Falcă Hava Motreanu Mureşan Popescu Vălean Vincze Winkler Alankomaat Berendsen Gotink Lenaers Smit Ter Laak Van Leeuwen Belgia Arimont Beke Sommen Kreikka Aftiás Beléris Kefalogiánnis Meïmarákis Meléti Tsiódras Vózempergk Portugali Bugalho Cunha Do Nascimento Cabral Humberto Pedro Pereira Sousa Silva Tšekki Farský Kolář Nerudová Niedermayer Zdechovský Unkari Dávid Gerzsenyi Kollár Kulja Lakos Magyar Tarr Ruotsi Kokalari Polfjärd Teodorescu Måwe Tobé Warborn Itävalta Bernhuber Kircher Lopatka Mandl Winzig Bulgaria Kanev Kovatšev Lazarov Maydell Novakov Radev Tanska Dahl Hansen Suomi Aaltola Virkkunen Salla Toveri Slovakia Lexmann Irlanti Carberry Doherty Kelly Walsh Kroatia Brnjac Glavak Ressler Sokol Stier Zovko Liettua Juknevičienė Kubilius Saudargas Slovenia Grims Tomašič Tomc Tonin Zver Latvia Kalniete Vaidere Viro Ratas Terras Kypros Fourlás Hadjipantela Luxemburg Hansen Wiseler-Lima Malta Agius Casa Metsola

n k m Unkarin Euroopan parlamentin jäsenet (2024–2029) EPP Dávid Gerzsenyi Kollár Kulja Lakos Magyar Tarr S&D Dobrev Molnár Patriootit Deutsch Ferenc Gál Győrffy Győri Gyürk Hölvényi László Schaller-Baross Szekeres Vicsek ESN Borvendég

Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt MEP-hakemisto