Peridootti

Peridootti on silikaattimineraali oliviinin puhdas jalokivimuunnos. Oliviini esiintyy rakeisina, massamaisina muodostumina, mutta peridootti muodostaa suuria kauniinvärisiä ja läpinäkyviä kiteitä, jotka on helppo hioa jalokiviksi.

Peridootista käytettävä synonyymi krysoliitti on johdettu kreikan kielen sanasta "kultakivi", mutta kultakivi on aiemmin tarkoittanut monia väriltään samankaltaisia kiviä.

Peridootti on tuliperäinen mineraali, joten sitä ei esiinny juurikaan Euroopassa, paitsi jonkin verran Välimeren saaristossa. Peridootti tuli kuitenkin keskieurooppalaisille tutuksi ristiretkeläisten tuodessa sitä mukanaan pyhiinvaelluksillaan.

Kivi muistuttaa hyvin paljon lasia: se on hauras ja sillä on simpukkamainen ja hauras murros, ja se on öljykiiltoinen. Haurautensa vuoksi sitä on käsiteltävä varoen, ja hiotut kivet upotetaan yleensä tukevaan metalliseen korupohjaan murtumisen estämiseksi.

Tummia peridoottikiteitä voidaan myös vaalentaa paremmin jalokiviksi sopiviksi kuumentamalla niitä korkeassa lämpötilassa. Peridootin väri vaihtelee keltavihreästä kirkkaanvihreään, ja sen Mohsin kovuus on 6,5.

Peridoottia käytetään hyvin paljon koru- ja jalokivenä, ja siitä käytetään myös joskus nimeä krysoliitti.

Peridootista esiintyvät myös harvinaiset optiset ominaisuudet: ns. kissansilmä- ja tähti-ilmiö, jotka johtuu kiteen yhdensuuntaisista kuiduista, sulkeumista tai neulasista. Ilmiö tulee esille parhaiten hiottaessa kivet pyöröhionnalla, ja kuitujen ja neulasten ollessa samansuuntaisia pyöröhiontaisen kiven pohjaa kohden. Valmiiksi hiottua kiveä käännellessä pyöröhiottuun kiveen ilmestyy kapea vaalea raita, ns. "kissansilmä", joka kääntyy kiveä liikuteltaessa.

Jos peridoottikiteen yllä mainitussa kissansilmäilmiön muodostavassa kiteessä kuidut ja neulaset ovat yhdensuuntaisia, joidenkin kiteiden poikkileikatuilla pinnoilla voi esiintyä jopa kuusi- tai kaksitoistasakaraisia kissansilmäilmiöitä.

Peridoottia löytyy Kiinasta, Brasiliasta, Norjasta, Egyptistä, Saksasta, Myanmarista, Yhdysvalloista, Pakistanista ja Italiasta. Punaisessa meressä olevalta St. Johnin tulivuorisaarelta on saatu peridoottia yli 3 500 vuotta.^[1]

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

• Schumann, Walter, 1989: Jalokivet ja korukivet. Helsinki: Otava ISBN 951-1-10837-9)
• Hamilton, Woolley, Bishop; 1996: Minerals, Rocks and Fossils. Hamlyn, London ISBN 0-600-57512-8
• Brocardo, G., 1994: Minerals & Gemstones. ISBN 0-7153-0197-7

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Peridootti Wikimedia Commonsissa