Roger Talermo

Roger Ensio Talermo (24. marraskuuta 1955 Helsinki – 7. elokuuta 2024^[1]) oli suomalainen hallitusammattilainen ja urheiluvaikuttaja. Talermo toimi usean yrityksen hallituksessa puheenjohtajana Suomen lisäksi myös ulkomailla, niin Euroopassa, Pohjois-Amerikassa kuin Aasiassakin.

Talermo opiskeli Svenska Handelshögskolanissa ja oli koulutukseltaan diplomiekonomi ja kauppatieteiden maisteri. Hän kävi myös merisotakoulun ja oli sotilasarvoltaan yliluutnantti.^[2]

Talermo siirtyi urheiluvälineteollisuuteen vuonna 1981, kun hän sai paikan Salomonin Suomen-edustajana. Hän lähti ulkomaille vuonna 1988, kun hänestä tuli Salomonin kaupallinen johtaja Ranskassa. Sen jälkeen hän toimi TaylorMade Golf Companyn toimitusjohtajana Yhdysvalloissa ja Salomonin Pohjois-Euroopan toimitusjohtajana Ruotsissa. Talermo oli vuodet 1995–1996 Atomicin toimitusjohtajana Itävallassa.^[2]

Talermo toimi Amer Sports Oyj:n toimitusjohtajana vuosina 1996–2009. Ura Amer Sportsin toimitusjohtajana päättyi erimielisyyksiin yhtiön hallituksen kanssa. Erimielisyydet liittyivät hallituksen strategialinjauksiin, ja hän työskenteli sen jälken yhtiön hallituksen osoittamissa erityistehtävissä 22. joulukuuta 2009 lähtien juhannukseen 2010 saakka.^[3] Talermon aikana Amer Sportsista kasvoi yksi maailman merkittävimmistä urheiluvälinekonserneista.^[2]

Talermo toimi myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen kanssa yhteistyössä vuonna 2006 käynnistetyn StratMark-hankkeen kummisetänä – ohjelman tavoitteena oli strategisen markkinointiosaamisen kehittäminen Suomessa.^[4] Roger Talermon aktiivinen vaikuttaminen akateemisella puolella jatkui mm. Svenska Handelshögskolanin säätiön hallituksen jäsenenä kaudella 2015–2017. ^[5]

Talermo toimi myös yksilöllisiä pohjallisia valmistavan suomalaisen Footbalance System Ltd:n hallituksen puheenjohtajana,^[6] Swan-purjeveneitä valmistavan Oy Nautor Ab -yhtiön hallituksen varapuheenjohtajana^[7] ja TeliaSoneran hallituksessa vuosina 2002-2005. ^[8][9]

Talermo innostui urheilusta Ruotsalaisessa normaalilyseossa, jossa opettajat innostivat häntä harjoittamaan monipuolisesti urheilulaleja. Hän harrasti ja kilpaili uintia, purjehdusta, surffausta, tennistä, golfia ja alppihiihtoa.^[2]

Talermo oli tuomassa freestylehiihtoa Yhdysvalloista Suomeen 1970-luvun alussa.^[10] Hän järjesti Nuuksion Solvallassa vuonna 1974 Suomen ensimmäiset freestylekurssit.^[10] Hän oli myös Suomen freestylehiihtoliiton perustaja ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1975–1981.^[2] Vuonna 1977 hän otti osaa Eurooppa cupin finaaleihin ja Itävallan avoimiin mestaruuskilpailuihin ja oli molemmissa kisoissa yleiskilpailun seitsemäs. Talermo oli tuolloin Suomun hiihtokoulun johtaja. Hän organisoi Suomulla Suomen ensimmäiset freestyle-kisat pääsiäisenä 1977 ja otti freestylen hiihtokoulun opetusohjelmaan. Hän voitti vuonna 1978 freestylen ensimmäisten SM-kisojen yleiskilpailun.^[10]

Purjehdus oli yksi Talermon pitkäaikainen harrastus sekä kilpaurheilulaji ja hän oli Espoon Pursiseuran kunniajäsen. Lajin parissa tehdyn työn arvostusta kuvaa myös Espoon Pursiseuran Nuottaniemen toimintakeskuksessa, joka on samalla Pääkaupungin Urheiluakatemian lajiharjoittelukeskus, oleva hänen mukaansa nimetty hytti, R. Muut kunniajäsenet hytteineen ovat purjehduksen olympiavoittajat Esko Reckhardt (E) sekä Jyrki Järvi (J). ^[11]

Roger Talermo toimi Suomen Olympiakomitean puheenjohtajana vuosina 2004-2012.^[12] Hänen puheenjohtajakaudellaan juhlittiin Suomen Olympiakomitean 100-vuotisjuhlaa vuonna 2007.^[13] Tuolloin komiean historian kunniaksi luotiin ansiomerkkijärjestelmä, jossa ansiomerkkejä jaetaan kolmessa luokassa: suuri ansioristi, ansioristi ja ansiomitali.^[14] Ansiomerkkejä myönnetään sekä urheilullisista saavutuksista että pitkäaikaisesta toiminnasta olympialiikkeen parissa.^[14] 100-vuotisjuhlan yhteydessä 2. joulukuuta 2007 jaettiin yhteensä 495 ansiomerkkiä, joista 11 oli suuria ansioristejä, 132 ansioristejä ja 352 ansiomitaleja.^[14] Talermon puheenjohtajakaudella järjestettiin Suomessa myös Euroopan nuorten kesäolympiafestivaalit (EYOF) vuonna 2009. Tampereen EYOF-kisat olivat suurin Suomessa järjestetty monilajinen urheilutapahtuma sitten Helsingin kesäolympialaisten ja kisoihin osallistui 2 350 urheilijaa 49 maasta. Kyseessä oli toinen kerta, kun Suomi isännöi EYOF-tapahtumaa, sillä vuonna 2001 Vuokatti ja Kajaani isännöivät nuorten talvikisoja.

Roger Talermo toimi myös Kansallisten olympiakomiteoiden maailmanliiton Anocin hallituksessa,^[15] mihin tehtävään hänet valittiin Euroopan olympiakomiteoiden (EOC) yleiskokouksen toimesta vuonna 2010. Talermo valittiin tuolloin Euroopan edustajaksi Serbian Vlade Divacin kanssa.^[16] Kaikilla maanosilla on kaksi edustajaa Anocin hallituksessa,^[16] ja järjestö olympiakomiteoiden etujärjestö ja siihen kuuluu 205 kansallista olympiakomiteaa.^[16]

Talermo toimi vuonna 2016 mentorina pohjoismaisessa urheilujohtamisen koulutuksessa, Nordic International Leadership Education^[17], jossa Suomi on mukana yhdessä yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Alankomaiden kanssa.^[17] Suomessa esitettiin myös ajatusta Talermon noususta Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäseneksi.^[18]

Vuonna 2006 julkaistiin Talermon yhdessä Markku Rimpiläisen kanssa kirjoittama kirja Alppihiihtäjät, joka kertoo suomalaisen laskettelun tarinan käyden läpi lajin monet ulottuvuudet kilpaurheilijoiden huippuhetkistä suomalaisten hiihtokeskusten syntyyn ja kehitykseen. Roger Talermo nimitettiin alppilajien suomalaisten legendojen kunniagalleriaan vuonna 1992.^[10]

n k m Suomen Olympiakomitean puheenjohtajat Puheenjohtajat Reinhold Felix von Willebrand (1907–1919) Ernst Krogius (1919–1929) Kustaa Levälahti (1929–1937) Urho Kekkonen (1937–1946) William Lehtinen (1946–1951) Väinö Karikoski (1951–1956) Yrjö Valkama (1956–1961) Jukka Rangell (1961-1963) Akseli Kaskela (1963–1969) Jukka Uunila (1969-1984) Carl-Olaf Homén (1984–1988) Tapani Ilkka (1988–2004) Roger Talermo (2004–2012) Risto Nieminen (2012–2016) Timo Ritakallio (2016–2020) Jan Vapaavuori (2020–)

Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt Uppslagsverket Finland