Suotyyppi
Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja.[1][2] Pääsuotyypit ovat räme, neva, korpi, letto, luhta ja lähteikkö.[2]
Suoyhdistymä on suo, joka koostuu vähintään kahdesta metsätyyppiopin mukaisesta suotyypistä. Suomen suoyhdistymät on tyypitelty kolmeksi suoyhdistymätyypiksi, jotka ovat aapasuo, keidassuo ja palsasuo.
Katso myös
- Metsätyyppioppi
- Erotuslaji eli opaskasvi
Lähteet
- ↑ Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4.
- ↑ a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Aiheesta muualla
- Suoyhdistymät Virtuaalisuo. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 7.10.2013. Viitattu 1.11.2009.
- Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44-47. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4.
- Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY): MetsäVerkko, Suotyypit
Metsätyyppiopin mukaiset Suomen metsien kasvupaikkatyypit, suotyypit ja suoyhdistymätyypit
Lehtometsätyypit | lehto |
---|---|
Kangasmetsätyypit | lehtomainen kangas | tuore kangas | kuivahko kangas | kuiva kangas | karukkokangas |
Suotyypit | |
Suoyhdistymätyypit |