Tapani Rantala

Tapani Rantala taidenäyttelynsä avajaisissa Rovaniemellä 1960-luvulla.

Jaakko Tapani Rantala (7. toukokuuta 1934 Ylitornio[1] – 14. joulukuuta 2022 Rovaniemi[2][3]) oli suomalainen taidemaalari. Ylitornion Pessalompolossa syntyneen Rantalan ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin vuonna 1966 Rovaniemellä.

Rantala valmistui opettajaksi Rauman seminaarista 1961 ja opiskeli taidemaalausta Repin-instituutissa Leningradissa 1973–1975.

Rantala työskenteli taidemaalarina Helsingissä 1960- ja 1970-luvulla. 1980-luvulta alkaen hän asui ja työskenteli pysyvästi Lapissa.

Rantala aloitti taidemaalarin uransa abstraktin informalistisilla ja kantaaottavilla teoksilla 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Parhaiten hänet tunnetaan Pohjois-Suomessa Lapin luontoa ja ihmisiä kuvaavista realistisista (1970-luvulta 1990-luvulle) ja realismia fantasiaan yhdistävistä (1990-luvulta 2020-luvulle) öljy- ja vesiväriteoksista sekä tilaustyönä tehdyistä muotokuvista ja suurikokoisista maalauksista yritystiloihin ja julkisiin tiloihin.[4][5][6][7][8][9][10][11]

Aavasaksanvaaralla Ylitorniolla on Tapani Rantalan muistoreliefi.[12]

Muotokuvia

Suurikokoisia maalauksia julkisissa tiloissa ja yritystiloissa

  • Erotustulilla 1981 ja Vasan merkintä 1990, n. 6 m. Hotelli Santa Clausin aula, Rovaniemi
  • Kunnon paikka, 1980-luku, Siilinjärven kuntoutuskeskus, Siilinjärvi
  • Savotta ja uitto 1990, 10 m. Veitsiluodon tehtaiden pääaula, Kemi (2022 alkaen Kemin taidemuseo)
  • Pohjolan ikuinen kierto 1992, 11,5 m. Ylitornion kunnanviraston pääaula, Ylitornio
  • Lapin lumo 2000, 5 m. Ivalon lentoaseman aula, Ivalo
  • Uitto, Savotta ja Ihmisiä Lapinmaan raitilla, Uitto Pub, Rovaniemi
  • Vesa-Matti Loirin muotokuva Inarin Ukonjärvellä, 2009, Ivalon lentoasema, Ivalo (2009–2013)
  • Kultainen leikkaus ja sen tekijöitä, 2016, 3,3 m. Kaivosyhtiö Agnico Eaglen Suurikuusikon kaivoskonttori, Kittilä
  • Tietäjien aika 2017–2019, 4,9 m. Lapin yliopisto, Rovaniemi

Kuvituksia

  • Lapin tarinoita, WSOY 1981, Jussi Lainio
  • Metsästäjä-lehden pakinat 1998–1999, Lanko-Pekka
  • Kellä tuuria on, kellä ei, Toivo ja Hilda Raution perikunta 1997, Toivo Rautio
  • Keksin tulva, Väyläkirjat 2015, Erik Wahlberg ja Pentti Kerola

Kirjallisuutta

  • Vierola, Sakari & Siirtola, Leena: Tapani Rantala – muotokuvan ja maiseman mestari. Rovaniemi: Väyläkirjat 2014

Lähteet

  1. Rantala, Varpu; Ylä-Kotola, Mauri: Muistokirjoitus | Tapani Rantala 1934–2022 Helsingin Sanomat. 9.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
  2. Tai­de­maa­la­ri Tapani Rantala on kuollut lapinkansa.fi. Viitattu 15.12.2022.
  3. Kuolinilmoitus. Lapin Kansa 14.1.2023, s. 22.
  4. Tapani Rantalan Lapin maisemista ja muotokuvista kuvateos yle.fi.
  5. Tapani Rantala on maalannut muotokuvia myös muusikoista vaylanpyorre.com.
  6. Lu­ki­jal­ta: Lapin tai­de­maa­la­ri­na 50 vuotta lapinkansa.fi.
  7. Hannes Mannisen muotokuva elakeliitto.fi.
  8. Kittilän kultakaivos tilasi jättityön taidemaalarilta yle.fi.
  9. Tapani Rantala: Tietäjien aika taidettalapinyliopistolla.fi.
  10. Siirtola Leena & Vierola, Sakari: Tapani Rantala: muotokuvan ja maiseman mestari oula.finna.fi.
  11. Taidemaalari Tapani Rantala: ”Ihminen tekee koko ajan muotokuvaa toisesta ihmisestä” rovaniemenseurakunta.fi.
  12. Taidemaalari Tapani Rantalan muistoreliefi Aavasaksanvaaralle Yle Uutiset. 21.8.2023. Viitattu 22.8.2023.

Aiheesta muualla

  • Tapani Rantalan kotisivu
  • Suomalaisen kuvataiteen bibliografia: Rantala, Tapani