Valebrotulat
Valebrotulat | |
---|---|
Valebrotula (Parabrotula plagiophthalmus) | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Partanilkkakalat Ophidiiformes |
Heimo: | Valebrotulat Parabrotulidae Nielsen, 1968 |
Suvut | |
| |
Katso myös | |
Valebrotulat Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Valebrotulat (Parabrotulidae) on partanilkkakaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajit elävät valtamerien syvissä vesissä.
Taksonomia
Valebrotulojen heimoon kuuluu kolme lajia kahdessa suvussa. Heimon taksonominen sijoittelu on epäselvä. Toisinaan sen katsotaan olevan läheisempää sukua kivinilkoille, mutta useimmiten heimo luokitellaan kuuluvaksi partanilkkakaloihin, joissa lähimpiä sukulaisia ovat toukkabrotulat.[1][2][3]
Anatomia
Valebrotulat ovat pienikokoisia kaloja ja kasvavat korkeintaan noin 6 cm pitkiksi. Ruumiinmuodoltaan ne ovat pitkulaisia ja suomuttomia ja muistuttavat ankeriaskaloja. Suu on pienhkö ja alaleuka työntyy yläleukaa pidemmälle. Hampaat ovat pienet Parabrotula- suvun lajeilla ja hieman suuremmat Leucobrotula-suvussa. Kalojen selkä- ja peräevät ovat yhtyneet pyrstöevän kanssa. Valebrotuloilta puuttuuvat vatsaevät ja uimarakko. Valebrotulalajit ovat vivipaarisia eli synnyttävät eläviä poikasia.[1][2][3][4]
Levinneisyys
Valebrotuloja tavataan laikuttaisesti Atlantin, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta. Ne elävät yleensä 600–1 500 metrin syvyydellä merenpinnasta.[1][2][3]
Lähteet
- ↑ a b c Family Parabrotulidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 26.6.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 247. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.06.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c David J. Randall,Anthony P. Farrell: Deep-sea fishes, s. 64. Academic Press, 1997. ISBN 9780123504401. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.06.2011). (englanniksi)
- ↑ James Leonard Brierley Smith,Margaret Mary Smith,Phillip C. Heemstra: Smiths' Sea fishes, s. 343. Struik, 2003. ISBN 978-1868728909. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.06.2011). (englanniksi)
|