Viiksihemppo
| Viiksihemppo | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Peipot Fringillidae |
| Suku: | Afrikanhempot Crithagra |
| Laji: | mozambica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Crithagra mozambica | |
| Synonyymit | |
| Serinus mozambicus | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Viiksihemppo (Crithagra mozambica) on eteläisessä Afrikassa elävä peippolintu.
Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 11–13 cm. Koiras on alapuolelta ja naamasta keltainen ja sillä on tumma viiksijuova. Naaraan keltainen väri on himmeämpää ja viiksijuova epäselvempi. Nuori lintu on naarastakin värittömämpi.
Esiintyminen
Viiksihemppo on Saharan eteläpuolisen Afrikan pesimälaji. Pesimäajan ulkopuolella viiksihempot kiertelevät parvina etsimässä ravintokasveja, usein yhdessä savannihemppojen (Serinus citrinipectus) kanssa.[2] Viiksihemppo on yleinen pesimälintu ja sitä pidetään myös usein lemmikkilintuna, joskaan Suomessa se ei ole kovin yleinen.
Elinympäristö
Viiksihempot elävät etupäässä harvakasvuisissa metsissä ja ihmisasutuksen tuntumassa.
Lisääntyminen
Lajin pesintä tunnetaan lähinnä vangittujen lintujen osalta. Kuppimainen pesä on puussa ja munia on tavallisesti kolme tai neljä. Vain naaras hautoo ja koiras ruokkii sitä haudonnan aikana. Haudonta kestää noin 13 päivää ja poikaset ovat lentokykyisiä 18 päivää vanhoina.[3]
Ravinto
Viiksihempot ovat pääasiassa siemensyöjiä kuten muutkin keltahempot.
Lähteet
| ||||||||||
