Viiksikit

Viiksikit
Liuskaviiksikin (Tacca leontopetaloides) kukinto.
Liuskaviiksikin (Tacca leontopetaloides) kukinto.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit
Kladi: Siemenkasvit
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Yksisirkkaiset
Lahko: Dioscoreales
Heimo: Jamssikasvit Dioscoreaceae
Suku: Viiksikit Tacca
J.R.Forst. & G.Forst.
Katso myös

  Viiksikit Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Viiksikit eli takat (Tacca) on jamssikasveihin kuuluva 17 lajia sisältävä kasvisuku.[1] Se kuuluu vaihtoehtoisesti omaan heimoon, APG sijoittaa viiksikit ainoaksi suvuksi Taccaceae-heimoon.[1] Tätä heimoa ei ole kuitenkaan APG III- tai APG IV -luokitteluissa.

Ulkonäkö

Viiksikit ovat ruohoja, joiden varsi on mukulamainen tai juurakollinen. Yksisirkkaisten valtaosasta poiketen niillä ei ole juurissakaan putkiloita. Karvat ovat monisoluisia. Lehdet sijaitsevat tyviruusukkeena, ovat ruodillisia ja niiden lavat ovat yleensä syvään liuskoittuneet pari- tai sormiosaisiksi. Ruodin kanta on jokseenkin tuppimainen. Kukinto on vanallinen, sarjamainen tai koostuu viuhkomaisista ryhmistä. Kukinnon suojuslehdet ovat terälehtimäisiä ja kukkien suojuslehdet ovat pitkiä ja rihmamaisia, ikään kuin viiksiä kukkien joukossa. Kukat ovat keskikokoisia, ja niiden kehä on lyhyttorvinen, usein väriltään tummanpurppurainen. Heteet kiinnittyvät kehätorven tyveen, ja ponsissa on leveät ja huppumaiset lokerositeet eli konnektiivit. Sikiäin on kehänalainen ja luotti on usein terälehtimäinen tai sienimäinen. Siemenaiheet kiinnittyvät laitaistukoihin. Hedelmä on marja, harvoin kota. Uurrepintaisessa siemenessä on lyhyt tai vähäpätöinen alkio.[2] Viiksikkien kukkia voivat pölyttää lukuisat eri hyönteiset, ja niiden tärkeimmät pölyttäjät lienevät polttiaisiin kuuluvia sääskiä.[2]

Lajit

Viiksikkeihin kuuluu seuraavat 17 lajia:[1]

  • Tacca ampliplacenta L.Zhang & Q.J.Li
  • Tacca ankaranensis Bard.-Vauc.
  • Tacca bibracteata Drenth
  • Tacca borneensis Ridl.
  • Tacca celebica Koord.
  • Tacca chantrieri André – tummaviiksikki eli takka
  • Tacca ebeltajae Drenth
  • Tacca integrifolia Ker Gawl.
  • Tacca khanhhoaensis V.S.Dang & Vuong
  • Tacca leontopetaloides (L.) Kuntze – liuskaviiksikki eli havaijinnuolijuuri
  • Tacca maculata Seem.
  • Tacca palmata Blume
  • Tacca palmatifida Baker
  • Tacca parkeri Seem.
  • Tacca plantaginea (Hance) Drenth – viherviiksikki
  • Tacca reducta P.C.Boyce & S.Julia
  • Tacca subflabellata P.P.Ling & C.T.Ting

Levinneisyys

Viiksikeillä on pantrooppinen levinneisyysalue Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Australiassa ja Tyynenmeren saarilla. Erityisesti niitä esiintyy Malesian ja Tyynenmeren kasvimaantieteellisillä alueilla.[1][2]

Lähteet

  1. a b c d Govaerts, R. et al.: Tacca J.R.Forst. & G.Forst. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  2. a b c Stevens, P.F. (2001–). Angiosperm Phylogeny Website: Taccaceae Version 14, July 2017. (englanniksi) Viitattu 3.3.2021.

Aiheesta muualla

  • Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tacca
  • Suomen Lajitietokeskus: Viiksikit – Tacca
Taksonitunnisteet